Yli-Käkölän tilalla syntynyt Sävele Angervo (1879–1938) oli lahjakas ja monipuolinen kuuro taiteilija, joka sai arvostusta myös ulkomailla maalauksistaan, muotokuvistaan ja puutöistään. Angervon meriaiheisia tauluja on ollut esillä myös muun muassa Forum Marinumissa.

Tänä vuonna Naantalin Taidemuseon Kannatusyhdistys ry.n perustamisesta on kulunut 10 v. Juhlavuotenaan yhdistys tuo esiin mielenkiintoisen taiteilijan Naantalin Luonnonmaalta: Sävele Angervon. Sävele syntyi Yli-Käkölän tilalla Pietari Augustinus Nummelinin ja vaimonsa Sofia Eufrosyne Juhantyttären yhdeksäntenä lapsena 1879.

Pietari Augustinus ja Sofia Eufrosyne olivat naapuritilojen lapsia. Jo kuusitoistavuotiaana neitonen oli lupautunut pensasaidan läpi pujottautuneelle kosijalle emännäksi. Kaksi vanhinta yhdestätoista lapsesta kuoli hyvin nuorina. Muutaman kuukauden ikäisenä sairastettu aivokalvontulehdus vei pienen Sävele-pojan kuulon. Yhdeksän Nummelinin lasta, joista Sävele oli kolmanneksi nuorin, suomensi nimensä Angervoksi. Piirustustaito ilmeni nelivuotiaana, kun äidille piti saada ymmärretyksi vasikan syntymä. Pieni Sävele juoksi hädissään navetasta tupaan, yritti selittää näkemäänsä, otti lopulta hiilenpalan kakluunista ja piirsi tapahtuman paperilapulle. Kuva oli niin ilmeikäs, että äiti ymmärsi, mitä lapsi oli nähnyt, ja lähti kiireesti hätiin.­

Koulutie alkoi Turussa Kuurojen koulussa. Matkat saaristosta tehtiin luupilla, höyrylaivalla tai hevoskyydillä lossin avulla salmet ylittäen. Koulu oli sisäoppilaitos. Kotona käytiin vain viikonloppuisin, jos kelit olivat suotuisat. Sävele oppi viittomakielen ja erinomaisen huuliltalukutaidon, myös vieraiden kielien omaksuminen oli hänelle helppoa. Turun Taideyhdistyksen Piirustuskoulun Sävele aloitti 15-vuotiaana 1894 ja hyvällä menestyksellä saaden Suomen Taideyhdistyksen kiitoslauseen 18-vuotiaana 1898. Piirustuskoulusta nuorimies jatkoi Helsinkiin 1901 taideteolliseen kouluun puutyö- ja maalarinoppiin. Samanaikaisesti hän osallistui taideyhdistyksen taidemaalarilinjalle. ­

Ateneumissa Sävele opiskeli muotokuvien tekoa. Opetukseen kuului nimekkäiden taiteilijoiden tekemien töiden jäljentäminen. Kopiointityö katsottiin hyväksi koulutukselle ja samalla kopiot sivistivät koko kansaa. Niitä tilattiin paljon lahjoiksi. 29-vuotiaana Sävele Angervolle myönnettiin apuraha opiskeluun Kööpenhaminan Taideteollisessa Akatemiassa. Tanskan lisäksi nuorimies matkusteli muissakin Pohjoismaissa. Kotimaahan Angervo tutustui puolen vuoden Karjalan kierroksella. Hän oli serkkunsa August Robert Niemen mukana keräämässä aineistoa tämän kirjaan ”Kalevalan selityksiä”. Kirjan kuvitus on Sävelen tekemä. Matkanteko oli hankalaa. He samoilivat pitkin karjalaisia metsiä ja kunnaita pitkät sauvat käsissä, välillä jalat märkinä ja koko touhuun kyllästyneinä. Metsän ja lintujen äänet puuttuivat.­

Suomessa kerättiin tietoja vanhoista saaristolaisveneistä. Isä P.A. Nummelin osallistui siihen ja Sävele piirsi kaikkiaan 234 tussipiirrosta, jotka oli tarkoitus julkaista kirjana. Hanke kuitenkin kariutui. Kuvat ovat Suomen Kirjallisuuden Seuran kansanrunouden arkistossa. Angervon tekemiä meriaiheisia kuvia oli taannoin esillä Forum Marinumin  näyttelyn yhteydessä. Näyttelyihin Sävele Angervo osallistui Helsingin, Turun, Tampereen ja Viipurin lisäksi myös Kööpenhaminassa. Hän sai taitojensa perusteella luvan kopioida kuuluisia teoksia. Niinpä voimme käydä katsomassa Merimaskun seurakuntakotiin tilattua jäljennöstä Järnefeltin työstä ja jäljennöstä H. Hoffmannin alttaritaulusta, joka on Naantalin seurakuntatalon hiljentymiskappelissa. Saamansa perusteellisen koulutuksen ja oman taiteellisen lahjakkuutensa ansiosta Angervo loi teoksia erilaisilla menetelmillä. Hänen puutyönsä ovat ”kauniita ja osoittavat hyvää makua” kuten eräässä aikalaisarvostelussa sanottiin.­

Muotokuvamaalarina Angervo oli pidetty. Vanhemmistaan hän teki kaikille sisaruksilleen omat muotokuvat. Tuuloksessa, Pohjoisten kartanossa, jossa Sävelen sisar Hilla Kara emännöi, lienee tallella seinämaalauksia, jotka Sävele teki asuessaan siellä muutaman vuoden. Rymättylän Ruokoraumaan taiteilijan tekemä seinämaalaus lienee tuhottu myöhempien omistajien toimesta. Angervot olivat rakentaneet suuren talon perheen poikamiehille omistamalleen Ruokorauman tilalle. Siellä myös Sävele vietti miehuusvuotensa. Ankara isä oli kieltänyt avioliiton tanskalaisen, myös kuuron, kaunottaren kanssa.­

Meri näkyi ateljeen ikkunasta sekä Yli-Käkölässä että Ruokoraumassa. Monipuolinen, taiteellinen, taitava elämän tarkkailija ja ahkera tekijä sortui saunapolulle rakkaassa Ruokoraumassa 1938. Kuurous ehkä asetti rajoituksia elämän valinnoille, mutta toisaalta se loi mahdollisuuden intensiiviseen työskentelyyn ja häiriöttömyyteen. Vain se on minkä näet! Näyttelyn työt ovat Jukka Angervon ja Helena Honkasen kokoelmista. Avajaiset ovat 16.6. Naantalin Taidehuoneella.­

Marja-Liisa Alopaeus-Mustonen

Kategorioita ei löytynyt. Ota yhteyttä ylläpitoon!