Lehdon kaupan keskikaupunkilainen löytää, kun kävelee Kuparivuoren yli sillalle, ihailee avautuvaa maisemaa Naantalinlahdelle ja Kultarantaan, sillan jälkeen vähän matkaa ja kääntyy risteyksessä vasemmalle Käkölään päin. Kivenheitto kävelytietä niin puiden ja pensaiden lomasta pilkottaa pieni punainen tupa. Ikkunat peitetty, ovet salvattu, mutta uusittu peltikatto hohtelee taivasta vasten.

Kun 1973 ostimme Kuivalahdesta kodin, kulki työmatkani silloista Käköläntietä ohi Lehdon kaupan ja valkoisen pienen kioskirakennuksen aivan tien vieressä. Kaupan toiminta oli juuri lopetettu, mutta kioskissa vielä myytiin jotakin. Tontilla oli pitkä ulkorakennus, lipputanko ja kesällä pihalla kukki sinisiä matalia kukkia, Uuden tien rakentuessa kaupunki osti alueen ja ulkorakennusrivi purettiin alta pois. Teiden väliin jäi kolmiomainen tontti ja syreeni- ja juhannusruusupensaiden sisään pieni päärakennus.

Lehdon kauppa perustettiin 1928 helmikuussa, siis 82 vuotta sitten. Sysäyksen kauppatoiminnalle antoi Impi Mikkola, joka päivitteli förikuskina tuuranneelle Martti Lehdolle, ettei Luonnonmaalta saanut edes tulitikkuja, kun ei ole kauppaa. Niitäkin piti lähteä kaupungista hakemaan.

Moninaisten tuumailujen ja vaiheiden jälkeen ja 1500 markan säästöillään Martti Lehdon ”RUOKATAVARAKAUPPA M. LEHTO” sitten perustettiin. Ensimmäinen asiakas, Viialan tilan Toivo-renki osti tiskinä toimivalta tuvan pöydältä tupakkaa. Myöhemmin rakennettiin maantienpuoleiseen päätykamariin hyllyt ja ovi suoraan pihalta. Kaupan valikoimat olivat monipuoliset ja sanottiinkin, että: ”Mitä ei Lehdon kaupasta saa, sitä ei tarvitakaan”.

Tässä puotisessa kävin kerran katsastamassa tiloja Taideyhdistyksen vuokrattaviksi. Vaalean sinivihreät puiset hyllyt, jauholaarit ja lasipintainen laatikosto tiskinä olivat soma kalustus. Iso veivattava kassakonekin oli vielä tallessa.

Seuraavan kerran kävin rakennuksessa, kun kartoitimme kylätalomahdollisuutta. Rakennus oli kohtalaisessa kunnossa, mutta arvokas puodin kalustus oli poissa. Tiloista saa entisöimällä ja ehostamalla toimivan tilan luonnonmaalaisille.

Kulttuuritaloyhdistys on vireä, aikaansaava, työtä ja vastuuta pelkäämätön kokoonpano. Ilokseni Lehdon kauppa kylätaloksi -idea otettiin mietittäväksi, ja on nyt päätetty ottaa 2014 toimintasuunnitelmaan. Kaupungin laajennuttua kylätalojen renkaaseen tulevat Rymättylässä Aaholli, Merimaskussa Maamiesseurantalo Merimaskussa ja Sinervontalo Velkualla.

Mitä kylätalossa sitten tehtäisiin? Näin eläkeläisenä olisi mukava käydä kaakaolla ja juttelemassa päivän kuulumisista ja toisinaan pitämässä puotia auki. Puodissa voisi myydä turisteille saariston tuotteita ja esimerkiksi ”Tuntematon Luonnonmaa”-kirjaa, josta tiedot Lehdon kaupan historiasta olen saanut.

Koululaiset voisivat käyttää sitä tukikohtanaan. Juoda kaakaota, syödä sämpylää ja tehdä läksyjäkin ennen vanhempien kotiintuloa. Mukava olisi jos mummot ja vaarit ja nuoret löytäisivät kanssakäymistä. Tilaa voitaisiin käyttää kokouksissa. Kultarannan turistibussit saataisiin sopimaan alueelle turistien kahvituksen ajaksi.

Lehdon kaupan ympärillä on suuret asuntoalueet, ja lisää on tulossa. Koko alue muuttuu viihtyisämmäksi ja ehkäpä arvokin nousee, kun tämä keskeinen rakennus ehostetaan ja otetaan yhteiseen käyttöön.

Kulttuuritaloyhdistys toivoo hankkeesta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. Puheenjohtaja on Paul Bruck 0440472737. Jäseneksi voi myös liittyä, jäsenmaksu on 5e.

Alla kuva, josta käy ilmi Lehdon kaupan sijainti. Kuva J Leino.

 Lehdon kauppa: Luonnonmaan rakennuskanta -kirjasta