Naantalin wapun vastaanottoa vietettiin tänä vuonna Kirkkopuistossa viileässä säässä

Juhlimme samalla yhdistyksen 20-vuotista taivalta. Vappupuheen voit lukea täältä, samalla voit tutustua yhdistyksemme perustamiseen liittyviin tapahtumiin.

Siltapuiston ollessa remontissa vappua kokoonnuttiin juhlimaan Naantalin Kirkkopuistoon teemalla Naantalin Kulttuuritaloyhdistys täyttää 20 vuotta.

Meripartiolippukunta Naantalin Siniset nosti Suomen lipun salkoon liehumaan Pyry Hanhikosken fanfaarin kera, jonka jälkeen vappupuheen piti Kulttuuritaloyhdistyksen puheenjohtaja Leena Salo kertoen vapun vieton historiasta, Kulttuuritaloyhdistyksen syntyyn johtaneista asioista sekä kulttuuriväen tilatarpeista.

Raatihuone ollaan saamassa 20 vuoden jälkeen järjestötaloksi kulttuurin käyttöön, mutta Naantalin Teatterin tilatarpeet ovat vielä ratkaisematta, kun Kultarannan koulun jatkoa ei ole vielä ratkaistu.

Naantalin Aurinkona toimi Mimosa Leino, jonka johdattivat puistoon juhlan kunniaksi Naantalin Voimistelijoiden paraatitytöt vetäjänään Anni Aaltonen.   Keväisiä lauluja esittivät Chorus Gratiaen laulajat ja muusta musiikista vastasi Trio Markus Andersson, saksofoni, Pyry Hanhikoski, vetopasuuna ja Pertti Vuollet, kitara.

Kuva no 2 by Leinot/Naantali, loput Henri Nevari. 

Vappupuhe 2025
 

Iloista ja keväistä vappua kaikille! Naantalin Kulttuuritaloyhdistys täyttää 20 vuotta, mistä syystä vappupuheen pidän yhdistyksen puheenjohtajana minä Leena Salo.

Vappua vietetään Suomessa sekoittaen mukavasti monenlaisia perinteitä pakanallisilta ajoilta alkaen. Alun perin toukokuun ensimmäinen eli vapun päivä on saanut alkunsa 700-luvulla eläneen abbedissa Valborgin pyhimykseksi julistamispäivästä.  Siksi siis meidän kalenterissamme ensimmäinen toukokuuta on Vapun ja Valborgin nimipäivä.

Vapun aattona on tapana aloitella juhlintaa kuten mekin teemme täällä tänään. Valpurin aattoyö eli ensi yö on puolestaan ollut pakanallisten noitien ja trullien aikaa. Jos siis yöaikaan taivallatte aaton juhlista kotiin, pitäkää silmällä noitia ja trulleja.

Vapunpäivänä juhlivat 1800-luvulta alkaen sekä duunarit että ylioppilaat. Ylioppilaiden oli tapana vaihtaa sininen talvilakki vapunpäivänä valkolakkiin, jollainen meillä monilla näyttää olevan päässä.

Piknik-perinne on taas ilmeisesti saanut alkunsa keskiajalla kesän ja talven taistelun kunniaksi järjestetyistä turnajaisista. Vapunpäivän jälkeen seuraa Valpurinyö eli Huutoyö, jolloin poltettiin pieniä kokkoja, ja karkotettiin huutamalla niin sudet kuin paholaiset. – Jos siis Merisalin tai Suntownin tienoilla kuuluu yöllä älämölöä, kyse on varmasti susien karkotushuudoista.

Mistä sitten Naantalin Kulttuuritaloyhdistys sai alkunsa, eihän meillä ole kulttuuritaloakaan – vielä. Alkupotkun antoi varsinaissuomalaisten kuntien kulttuuristrategiahanke 20 vuotta sitten. Naantalilaisia kulttuuritoimijoita ja kulttuurin ystäviä kutsuttiin yhteisiin työpajoihin tavoitteena luoda Naantalille oma kulttuuristrategia. Tästä syntyneen strategian kulmakivet ovat, presidenttimme puhetyyliä lainaten:

1) Kulttuuri nousee eturiviin ja koskettaa kaikkia,

2) Ainutlaatuinen kulttuuriympäristö, historia ja perinne nostetaan pysyviksi arvoiksi,

3) Yhdessä onnistutaan paremmin,

4) Tapahtumatuotantoa sekä kesään että talveen.

–Ajankohtaisia asioita edelleen niin suunniteltua boutique-hotellia kuin matkailun yleistä kehittämistä ajatellen. Strategiassa esitetyistä ideoista voisi tässä mainita mm. raatihuoneen pihoineen muodostaman kulttuurikeskuksen.

Työpajoissa eri kulttuurin aloja edustaneet jatkoivat sitten vapaamuotoisia keskusteluja nimellä ”kulttuuriparlamentti”, syntyi mm. Naantalin Aurinkoiset Sukkamatamit elvyttämään vanhaa naantalilaista sukkaperinnettä. Monet teistä ovat olleet kutomassa matamien ennätyssukkaa.

Kesällä 2005 kävi sitten niin, että raatihuoneella Afrikka-kauppaa pitäneet yrittäjät totesivat, ettei kaupalla elä ympärivuotisesti, ja päättivät luopua raatihuoneesta. Niinpä päätimme käyttää tilaisuutta hyväksi ja perustimme Naantalin Kulttuuritaloyhdistyksen ja anoimme kaupungilta raatihuonetta kulttuuritaloksi. Raatihuoneesta tuli kuitenkin päiväkoti, kun uuden asuntoalueen myötä todettiin kaupungissa olevan 100 lasta vailla hoitopaikkaa.

Seuraava askel otettiin loppuvuonna, kun Tuhkamarkkinoita järjestäneet yrittäjät halusivat luopua tapahtumasta ja ehdottivat, että tapahtuma siirtyisi meille. Näin yhdistyksestä tuli poikkitaiteellinen tapahtumatuottaja. Meillä on jäseninä on niin kulttuurin ystäviä, taiteilijoita ja runoilijoita kuin eri yhdistyksiä ja yrityksiä, lisääkin tietysti kaivataan. 

Monet teistä ovat nähneet meidän trumputtajiamme kesäisin rannassa, olette olleet kuuntelemassa Kirkkopuisto soi -musiikkia heinäkuussa, osallistuneet Birgitan Yöhön, tai käyneet Mannerheiminkadun kirpputoreilla, Naantali Jazz Weekendissä, Lasten Joulussa ja Kun hämärtää -tapahtumassa.

Taidehuoneella meillä on talvikaudella näyttelyitä, taide- ja kirjamyyntiä, luentoja, kursseja ja eri yhdistysten kokouksia. Tapahtumiemme kävijämääriksi arvioidaan vuosittain 25000-30000. Lisäksi olemme mukana vaihtelevassa määrin unikeonpäivän ja Naantali-päivän sekä syksyn Lux Gratiae -tapahtuman järjestelyissä ja ohjelmassa.

Jäseneksi voi liittyä verkkosivujemme www.naantaliin.fi kautta. Lopuksi vanhaa sanontaa lainaten: Vappu tulee vaappuin, kesä tulee keikutellen.  Juhlikaamme siis!