Kuvanveistäjä Simo Heleniuksen juhlanäyttely Naantalin Taidehuoneella 29.9. saakka

Turkulaisen kuvanveistäjä Simo Heleniuksen juhlanäyttely avautui tiistaina 17.9.2024 Naantalin Taidehuoneella. Helenius on luonut pitkän ja monipuolisen työuran kuvanveistäjänä seitsemällä vuosikymmenellä.

Lehdistötiedote 11.9.2024

Kuvanveistäjä Simo Heleniuksen juhlanäyttely Naantalin Taidehuoneella ti-su 14-18

Heleniuksen taiteilijaura alkoi 1960-luvun lopulla puusta veistetyistä teoksista (esim. Kaksin 1966) uran saadessa vahvaa nostetta 1970-luvulla tehdyistä keinonahkaisista pop-taideteoksista (esim. Tyyny 1969 ja Formula 1971), jotka edelleenkin muodostavat hänen tunnetuimman teossarjansa.

Vuoden 1972 jälkeen Helenius alkoi valmistaa teoksensa realistisen taidesuuntauksen vallitessa sementtivaloksina (esim. Ahkerat lukutoukat 1973) ja 1980-luvulle tultaessa massiiviset kivi- ja puuveistoksensa ekspressionistisen taidesuuntauksen innoittamana graniitista  (Se pyörii sittenkin 1984) ja suurista kaadetuista puistopuista (esim. Mies aurana 1985).

Vanha hirsi veistosmateriaalina tuli sattumalta mukaan 1980-luvun puolivälistä lähtien. Hirrestä tehdystä teossarjasta (Kurkihirren kannattaja 1984, Neito ja maailman pyörä 1984, Kaksi mieltä 1984 sekä Purjehtija 1984) Heleniukselle myönnettiin Valtion Kuvataidepalkinto vuonna 1984 Lappeenrannassa järjestetyssä Valtakunnan taidenäyttelyssä.

1990-luvulla Helenius jatkoi teostensa valmistamista puusta, kivestä ja pronssista puun käytön monipuolistuessa juurakoista (esim. Tuulessa 1992) puiden runkoihin ja latvoihin veistosten teemojen vaihdellessa luonnonilmiöistä esineisiin (esim. Kuningaspallo 1998).   

Vuosituhannen vaihteessa Helenius siirtyi valmistamaan kantaaottavia veistoksiaan kierrätysmateriaaleista ja kaadetuista puistopuista (esim. Mahdollisuus 2000 ja Kota 2000). 2010-luvulle tultaessa veistokset syntyivät edelleenkin erilaisista kierrätysmateriaaleista (esim. Vettä sakeampaa I-II 2011) ja luonnonmateriaaleista (esim. Juuripuutarha 2017). 2020-luvun alussa Helenius veisti mm. tervalepästä moniosaisia teossarjoja (esim. Lapsia ja nuoria ajan tuomissa haasteissa 2022).

Naantalin Taidehuoneella syyskuussa avattavassa näyttelyssä voi tutustua Heleniuksen laajaan tuotantoon eri vuosikymmeniltä, mutta myös hänen uusimpaan tuotantoonsa (esim. Juuri-Barbie 2023 ja Baskeri-Barbie 2024).

Simo Helenius (s. 1942, Koski Tl.) on saanut klassisen taidekoulutuksen Turun piirustuskoulussa 1966-1969. Ennen piirustuskouluun menoa hän opiskeli piirtämistä taidegraafikko Reijo Koskelan johdolla Turun työväenopistolla. Piirustuskoulussa Helenius opiskeli maalausta taidemaalari Hilkka Toivolan johdolla ja myöhemmin omaksi taidelajikseen muodostunutta kuvanveistoa kuvanveistäjä Raimo Äijälän johdolla.

Helenius on osallistunut myös kuvanveistäjä Kain Tapperin kivenveistokurssille 1978 Helsingissä ja perehtynyt sen jälkeen eri kivimateriaalien veistoon sekä niistä tehtyjen hautakivien ja -monumenttien suunnitteluun.

Piirustuskoulusta valmistumisen jälkeen syksyllä 1969 Helenius valittiin vahtimestariksi Wäinö Aaltosen museoon. Vahtimestarin työn ohella hän kouluttautui taidenäyttelyjen ripustajaksi Ateneumissa. Näistä työtehtävistä hän jättäytyi vapaaksi taiteilijaksi vuoden 1989 alussa.

Heleniuksen ensimmäiset teokset valmistuivat vuonna 1966. Taiteilijan debyytti tapahtui vuonna 1967 Turun Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä Turun taidemuseossa. Siitä lähtien hän on osallistunut lukuisiin taidenäyttelyihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, viimeisimpänä Naantalin Taidehuoneella syyskuussa 2024 avattava yksityisnäyttely.  

Tunnustuksena kuvanveistäjänä tehdystä taiteellisesta työstä Heleniukselle on myönnetty Wäinö Aaltosen seuran palkinto 1976 ja Valtion kuvataidepalkinto 1984 sekä Valtion 1-vuotinen taiteilija-apuraha 1978 ja 1980, Valtion 3-vuotinen taitelija-apuraha 1984-1986, Valtion 5-vuotinen apuraha 1988-1992 ja 1994-1998 sekä Valtion taitelijaeläke 2004-.

Jäsenyydet:

Arte ry:n jäsen vuodesta 1970 lähtien, puheenjohtaja 1974, kunniajäsen 2005 lähtien.

Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen vuodesta 1974 lähtien, Suomen Taideakatemian edustajiston varajäsen 1974-1975 ja varsinainen jäsen 1975-1976.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän taidetoimikunnan Kuvataiteen asiantuntijajäsen 2007-2022/Kuva- ja näyttämötaiteen asiantuntijaryhmän kuvataiteen asiantuntijajäsen 2023-.  

Heleniuksen laajaan tuotantoon voi tutustua Naantalin Taidehuoneella 17.9. - 29.9.2024 avoinna olevassa näyttelyssä “Kuvanveistäjänä seitsemällä vuosikymmenellä”.